Se että rikkaat ovat rikkaita ei ole pois köyhiltä. Rikkaat yksilöt kuluttavat enemmän kuin köyhät ja jo pelkästään tällä tavalla ovat "hyödyllisempiä" taloudelle.
Köyhien köyhyys on laiskuuden, typeryyden, irrationaalisuuden tai huonon onnen seurausta. Jokainen ihminen on itse vastuussa omasta menestyksestään - rikkaat ovat siinä onnistuneet ja köyhät eivät.
Mutta ei, näinhän ei tietenkään ole. On olemassa sellainen suuri, hirvittävä ja äärettömän tyhmä sosiologinen haaskansyöjä jota kutsutaan nimeltä kansa. Tähän kansaan tietenkin kuuluu ainoastaan proletariaatti (ja mahdollisesti lumpenproletariaatti) eivätkä suinkaan älykkäät, menestyksekkäät, rohkeat tai hyvintoimeentulevat henkilöt. Tämä myyttinen ja mytologinen kansa on siis yhteiskunnallisen keskinkertaisuuden, pelkuruuden ja henkisen vähäjättöisyyden summa.
Kansa huomaa, että sillä ei mene kovin hyvin. Kollektiivisella tahdollaan ja vähäisellä järjellään kansa tulee siihen tulokseen, että syy tähän on se, että toisilla menee paremmin. Kansa päättää että toisten menestys on siltä pois. Kansa tulee siihen tulokseen, että sitä alistetaan.
Kansa on vähän kuin koulukiusaaja joka peittää omaa heikkouttaan ja vähäisiä lahjojaan kiusaamalla niitä jotka tekevät läksynsä..
Ja sitten kaivetaankin esille tuo ihana pikku saksalainen Karl Marx. Ja hei hulinaa! Kohta on 70 miljoonaa kansanvihollista kuolleena pitkin aroja. Ja kyllä sitten kansalla menee hyvin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti